Treffit ei takaa onnea
Silloin kun podin akuuttia treffinpuutostilaa, ajattelin jotenkin, että kunhan vaan pääsee ulos jonkun kanssa niin kyllä tämä tästä.
Sitten kävin syksyllä ulkona lähemmäs kymmenen ihmisen kanssa, torstaina sokkotreffeillä ja lauantaina kansallismuseon sinkkutapahtumassa. Mä olen yhä sinkku.
No joo en siis olettanutkaan, että olisin parisuhteessa parin päivän sisällä, mutta yksikään tapaamista ei johtanut juttuihin. Joskus itseni takia ja joskus deittikumppania ei kiinnostanut jatkaa. Nyt ollaan siis (taas) tajuttu, että treffailu ei tuo onnea.
Tämä ei tarkoita ettenkö aikoisi jatkaa sitä. Pakkohan se on. 🙂
Koko soppaa ei auta se, että luulin yhden vanhan jutun lämmenneen, kunnes kävi ilmi että se ei ollut ja olin kuvitellut omiani. Huoh.
Mutta, kansallismuseon sinkkudeittitapahtuma oli ihan positiivinen kokemus. Ainakin erilainen.
Porukkaa oli tosi paljon. Monet siellä vitsailivatkin, että ei taida museossa käydä näin paljon porukkaa yleensä lauantai-iltaisin. Naisia oli yllätys yllätys enemmän. Sinkut olivat tuolla ehkä keskivertoa kypsempiä (25 v:n näkökulmasta), kuin monissa tapahtumissa, mutta nuoriakin mahtui mukaan.
Paikalla oli sellainen deittisirkuksen rusettiluistelustakin tuttu saat numeron ja pitää etsiä vastaava numero -piste. Hain oman numeroni ja eräässä vaiheessa iltaa löysinkin ”matchini”. Vähän meikäläistä vanhempi mimmi, joka oli silminnähden iloinen ettei samaa numeroa ollut jollain 20 v. vanhemmalla.
Jutskailtiin siinä illan aikana ja päätettiin käydä vielä yksillä tilaisuuden päätyttyä. Sen jälkeen hän halusi lähteä kotiin ja viime hetkellä vaihdettiin numerot varmuudeksi,
Kotimatkalla mietin, että miksi en syttynyt tästä yhtään. Hän oli tosi mukava, ulkonäössä ei mitään vikaa, vaikutti ihan fiksulta. No, jos fiilistä ei tule niin ei tule.
Harmi että mua ei valittu siihen ruokarakkausjuttuun. No, kohti ääretöntä – ja sen yli. Taas. 😀
moi O. Sehän se oli?
Anyway. Siis oot kyl niin jees nuori mies et tuut löytämään sen oikeen vielä.
Varmasti 🙂 Blogiasi on ollut kiva lukea.
Irrotteletko , silleen löysin rantein välillä( tietty vastuuntuntoisesti) ? ettet vaan nyt liikaa keskity siihen oikeen löytämiseen. Se ihanuus tupsahtaa sun etees kun sitä vähiten osaat odottaa. Sillä välin , baanalle ja irrotteleen—saat kokemusta 😉 ja sitä itseluottamusta. O sun täytyy hankkia vähän katu-uskottavuutta 🙂 Naiset tykkää kun mies on vähän kähee ja rento. Otat rennosti ja vaikka etsit niin tsillaa vähän–ei niin tosissaan.
nim vanha kääkkä tietää 😀 ja kaikkea hyvää sulle!
Sun matkaasi treffailun ihmeellisessä maailmassa seuranneena toivon todella, että sulle löytyis kohta se joka sytyttää. Ehkä siellä sun oven takana on kohta jonossa naisia 😀
Eli tsemppiä etsintään! Aina niin kiva lukea näitä sun postauksia!
Oon tässä itekkin miettinyt, et mistä se fiilis toista kohtaan oikein syttyy, voisko sitä jotenkin edesauttaa? Kun ei auta yhtään, vaikka toinen vastais omia unelmia + ois hyvännäköinenkin ja sitoutumishalukas – silti se kiinnostus ei aina syty. Ja sitten se syttyy jonkun vähemmän kohdalla ihan palavasti, hohhoijaa!
En muuten yhtään usko tohon juttuun, et joku tupsahtaa eteen sillon, kun sitä vähiten odottaa : )
Näin Schopenhaueria mukaillen, ei se parisuhdekaan onnea takaa.
Ylempään kommenttiin viitaten, toivon kyllä et se parisuhde tois enemmän onnea kuin tää sinkkuus. Tai sitten siinä suhteessa on turha olla..
Moikka ! Tulin vain sanomaan että käyn aktiivisesti joka sunnuntai käymässä täällä. Hyvää luettavaa. Jatka samaan malliin ja onnea tuleviinkoitoksiin ! (Löydät omat koitokseni laittamalla nimeni googleen;) )