Vaikeasti tavoiteltavan leikkiminen

Käsi ylös, kenen sunnuntai meni pilalle kun en julkaissutkaan mitään kirjoitusta?

Ei kellään? Prkl.

Aiheiden kaivaminen kivien alta jatkuu, mutta nyt keksin oikeasti aika hyvän. Vaikeasti tavoiteltavan leikkiminen. Tämä ihana deittailun ”sääntöihin” kuuluva usein (mutta ei aina pelkästään) naisten harrastama metodi.

Aloitetaan mun näkökulmasta. Älkää. Tehkö. Sitä.

Mä en tiedä kuinka hyvin tämä pätee muihin miehiin, mutta muhun se tehoaa tosi huonosti. Olen ollut ottavana osapuolena useasti tilanteessa, jossa nainen ei ole kiinnostunut, joten mun on oikeasti joskus vaikea tunnistaa kiinnostumista. Se on vähän niinkuin puolustusmekanismi.

Siispä jos nainen esittää mulle ettei ole ”nyt niin kiinnostunut” niin mä helposti lopetan yhteydenpidon. En sen takia, että en olisi yhä kiinnostunut, vaan siksi, että olen oppinut luovuttamaan ajoissa. Mä en halua olla sellainen jätkä, joka selvästä kiinnostuksen puutteesta huolimatta pommittaa viesteillä.

Klassinen esimerkki. Mä ehdotan naiselle tapaamista ja se suostuu, mutta mikään päivä mitä siinä vaiheessa ehdotan ei käy. Ymmärrettävää, me ollaan kaikki kiireisiä. Ehdotan vähän ajan päästä uutta näkemistä, mutta taaskaan päivä ei sovi. Tässä vaiheessa musta alkaa päivän ehdottamisen vastuu siirtyä pikkuhiljaa toiselle osapuolelle.

Tätä lukiessa monet varmaan ajattelee, että kultsi se nyt vaan ei ollut susta kiinnostunut, mutta mulla on ihan oikeasti käynyt noin. 😀 Jos olette kiinnostuneita, niin kokeilkaa ehdottaa päivää. Ette ole helppoja.

Toinen esimerkki: Pyysin yhtä naista ulos ja se totesi, että ollaan mieluummin ystäviä. Nykypäivän ritarin perikuvana totesin että okei, naisissa on muutakin kuin se pussailu ja paneminen, joten mikäs siinä. Oltiin ystäviä ja hengailtiin yhdessä.

Kaksi vuotta myöhemmin (kun tämä mimmi oli jo onnellisesti suhteessa) ollessamme kahvilla se toteaa, että ”kyllä mä suhun silloin ihastuin kun hengailtiin paljon, mutta et koskaan pyytänyt uudestaan ulos.”

Mitä v*ttua. 😀

Ja tämä pätee myös miehiin. Kuka keksi niitä sääntöjä, että ei saa soittaa tai laittaa viestiä ennenkuin tietyn ajan päästä, ettei vaikuta epätoivoiselta? Kyllä se epätoivo ihan jostain muusta tulee esiin (vaikkapa tämän blogin kirjoittamisesta. 😀 ).

Jos olette kiinnostuneita niin sen saa oikeasti jotenkin osoittaa. Tässä maailmassa niin moni asia on niin saakelin epävarmaa. Olisi edes kiva olla varma edes tästä. Ja mulla on tässä petraamista ihan yhtä paljon.

No joo, tulipahan purkauduttua. Muihin uutisiin: mulla on ehkä treffit!

Tämä kontakti tuli vähän niin kuin töiden kautta. Sort of. Tosi nätti tapaus ja vaikuttaa nopealla arviolla ihan fiksulta.

Tosin, ehdotin sille muutamaa päivämäärää ja yksikään ei käynyt. Katsotaan mitä käy kun ehdotan seuraavaa satsia. Joko arvasitte mistä sain kirjoituksen idean? 😀

Lukijakysymys: Kesän kursseja pääsee pikkuhiljaa katsomaan. Ehdottakaa mulle jotain kivaa tanssikurssia? Kaikkea on mietitty lavatanssista vatsatanssiin. 😀

Kommentoi



Kommentit

  1. 23.39 11.11.2014

    Oon lukenut blogia alusta asti, mut nyt on ihan pakko kommentoidakin. Siis että mitä ihmettä! Toisinaan oon ainakin kuvitellut leikkiväni jos nyt en vaikeasti tavoiteltavaa niin edes sellaista, etten olisi superinnostunut, vaikka olisinkin 🙂 Tuota vaan en ymmärrä, että kyseisen leikin nimissä pakottaisi jonkun useaan kertaan ehdottamaan sopivaa treffiajankohtaa, jos oikeasti on itsekin halukas tekemään jotain yhdessä. Eikö se tavoite ole jo saavutettu (edes yksien treffien verran) siinä, kun kiinnostava henkilö pyytää treffeille? Onhan se mielestäni ylipäänsä kohteliasta tehdä itse heti vastaehdotus, jos mikään toisen ehdottamista ajankohdista ei sovi – oli kyse sitten potentiaalisesta poikaystäväehdokkaasta tai kavereista tai kenestä vaan.

  2. 0.36 12.11.2014

    Mun sunnuntai kyllä koki pienen kolauksen… 🙂 Samaa mieltä sun kanssa noista ”säännöistä”. Mun mielestä iha turhia ja tyhmiä. Moni mahdollinen suhde saattaa jäädä alkutekijoihinsä pelkästää noitten sääntöjen noudattamisen takia… Ihmisten ei pitäis pelätä niin paljoo omia tunteitaan, niitte näyttämistä, saatika sitä, mite niihin vastataan. Jos ei saa vastakaikua, nii se kirpaisee hetken ja sit taas mennää. Kokeile vatsatanssia ja liitä mukaan kuvia! 😀

  3. 8.38 12.11.2014

    Lavatanssi!! Tai joku muu paritanssi. Enemmän kontaktia toisiin (toiseen sukupuoleen) 😀

  4. 9.47 12.11.2014

    Ymmärrän mistä puhut. Olen seurustellut nyt parisen vuotta, mutta monta vuotta ehdin olla suomen deittimarkkinoilla. Koskaan en tajunnut miten se deittaaminen voi olla niin helkkarin hankalaa. Vastapuoli leikki yleensä kiireistä, kehuttiin omalla uralla ja muilla seikoilla viimeiseen asti ja oltiin niin itsenäistä niin itsenäistä. Jostain syystä kuitenkin treffeille halusi (!!).

    Kyllästyin, koska aitoutta oli niin vaikea löytää. Olen aina olllut todella huono pelaaman, ja jossain vaiheessa tajusin miten syvälle olin tavallaan itsekin ajautunut. Monien pelurien kanssa treffeillä käydessä opin, että tapan miehen kiinnostuksen jos kerron että olen kiinnostunut. Tai että laitan vaikkapa viestiä treffien jälkeen tai JO SEURAAVANA päivänä..

    Kyllästyin tähän kissahiiri-leikkiin jossa kukaan ei voita. Lopulta päätin, että aion olla niin rehellinen kuin voin olla, ja jos vastapuolen kiinnostus lopahtaa siihen kun en jaksa pelata, niin hän ei selvästikään ollut minua varten. Tuskin olisi edes kovin helppo kumppanina jos kommunikaatio on alusta asti vaikeaa.

    Joten kehotan sua olemaan mahdollisimman suora. Tässä maailmassa on jokunen aitokin mimmi jotka arvostaa suoruuttasi. Miksi muuten et sano suoraan tälle naiselle jota aiot treffata, että olet kiinnostunut tapaamaan, mutta koska hänelle ei käynyt ehdottomasi päivämäärät, niin hän varmaan sitten itse ehdottaa milloin käy?
    Mun mielestä vastuu on toisella osapuolella, jos sinä kysyt edes kerran ja toinen kieltäytyy. Jos hän haluaa treffeille kanssasi, aika sitä varten myös järjestyy. Ja jos ei, niin ei ilmeisesti halua treffeille ja sinä tiedät ettei tarvitse tuhlata aikaa.

  5. 11.47 12.11.2014

    Rita kirjotti hyvin myös mun ajatuksia. Musta tollanen pelailu on kans ihan naurettavaa. En todellakaan jaksa miettiä, et voi apua, laitoinkohan mä sille viestin nyt tunnin liian aikasin, apua nyt se pitää mua epätoivosena. Jos mä oon kiinnostunut, niin kyllä mä näytän sen. Kolikon kääntöpuolena vaan tietty että siinä voi saada pahastikin kuonoonsa.

    Mulla se on aika turn-off jos huomaan et vastapuoli miettii liikaa ja selkeesti pelailee.

  6. 17.22 12.11.2014

    Kyllä mä sunnuntaina vähän odottelin…. 🙂

  7. 16.45 13.11.2014

    Montaa kertaa päivässä oon käynyt katsomassa, joko uutta tekstiä olisi tullut…. Olet kyllä loistava kirjoittaja, välillä täytyy ihan ääneen nauraa, niin hauskasti asioista (vakavistakin) kirjoitat! Jos tanssimaan mielit, kannattaa kokeilla West coast swingiä, eikä missään nimessä pidä odottaa kesään! Nuoret aikuiset ovat innostuneet Wessistä ja tanssina se on mukavan rento. Monessa kaupungissa järjestetään ravintoloissa Wessibileitä, jossa soi samantyylinen musa kuin diskoissakin. Youtuben videot aiheesta ovat paljolti maailman huipputanssijoista, minut ne ainakin onnistui ensin säikäyttämään, kannattaa mennä kurssille kokeilemaan! Tsemppiä!

  8. 18.45 14.11.2014

    Oon ite tanssinut koko pienen elämäni ja suosittelen miehille erityisesti nykytanssia tai balettia : ) Nykytanssissa pääsee nopeammin tekemään erilaisia koreografioita, baletissa täytyy oppia ensin tekniikka. Ja turha sanoa ettei baletti sopisi miehille, miehisempää tanssilajia saa hakea.

    Ja itse bloggauksen aiheesta. Vaikeasti tavoiteltavan leikkiminen oli hauskaa joskus teininä, mutta kun nykyään näkee naisten tekevän sitä baarissa niin tekisi mieli mennä sanomaan miehille ettei kannata tuhlata aikaa tommoisiin tytönheitukoihin. Lapsellista touhua : )

    Nita J kiittää ja kumartaa

  9. 12.16 20.11.2014

    Juu ei kyllä jaksa leikkiä yhtään vaikeasti tavoiteltavaa. Jotenkin myös tuntuu, että kun itse lopetin pelaamisen ( missä olin kyllä tosi hyvä), lakkasin myös tapaamasta sellaisia miehiä. Nykyään tulee vastaan kunnollisia ja rehellisiä, sattumaako, vai heijastaako sitä jotenkin omaa käytöstään toisiin…Silti edelleen miettii, miten paljon helpompaa kaikki olisi, jos ihmiset olisivat rehellisiä alusta asti.

  10. 9.04 01.02.2015

    hahaha samaistuin, ulkomailla naiset vähän erilaisia varmaan… vitun talvi pilaa naisetkin……….

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi